Aamulla herätessä pystyin hengittämään nenän kautta, eli flunssa alkaa olla selätetty. Myös epämääräinen päänsärky ja väsynyt olo tuntuu väistyneen. Tästä seuraakin laihdutuksen toisen tärkeän elementin eli liikunnan ottaminen mukaan kuvioihin.
Voisin ennen suuria suunnitelmia kertoa hiukan omasta liikuntataustastani ja vahvasti siihen kytkeytyvästä paino- ja laihdutushistoriasta. Varoituksena että tekstistä tulee aika pitkä :D
Olen harrastanut tavoitteellista liikuntaa pienestä pitäen ja kilpailin säännöllisesti aina 16-vuotiaaksi asti. Tuolloin viimeisinä vuosina treenejä oli kuutena päivänä viikossa, parhaimmillaan kahdesti päivässä. Lukiossa lisääntyneet koulupaineet yhdistettynä pitkään treenimatkaan alkoivat kuitenkin väsyttää liikaa ja jäin luistelusta tauolle. Tuohon saakka olin ollut kohtuullisen sutjakka, kun olin käytännössä voinut syödä ihan miten vain suuren treenimäärän takia. Sitten liikunta vaihtui päivittäseen (oikeasti!!) karkkipussiin ja limsan lipittelyyn ja painoa kertyi hyvin nopeaan tahtiin noin 7kg. Tuolloin sain myös raskausarpia jenkkakahvoihin nopean painonnousun seurauksena.
Vuoden tauon jälkeen palasin äidin houkuttelemana oman lajini pariin harrastetasolla ja paino lähtikin tippumaan, vaikka treenejä olikin "vain" kolmesti viikossa. Tuolloin myös ihan tietoisesti laihdutin kaloreita laskemalla (mutta ruoan koostumuksesta piittaamatta) ja kirjoittelin laihdutusfoorumilla. Taisin sortua myös jonkinlaisiin paastoihin ja pussikeittoihin. Tässä vaiheessa paino tippui 62kg tienoille ja olin ihan tyytyväinen ulkonäkööni. Lukion loputtua seurasi kuitenkin paikkakunnan vaihto opiskelupaikan perässä ja liikunta jäi kokonaan kahdeksi vuodeksi. Näiden kahden vuoden vilkkaan opiskelijaelämän, epäterveellisen syömisen ja runsaan bilettämisen seurauksena olin painavimmillani ja painoin hiukan yli 72kg, siis 10kg enemmän kuin opiskelun aloittaessani! Kuntokin oli uskomattoman huono. Noiden kahden vuoden aikana oli kyllä laihdutusyrityksiä ja tiedostin lihomiseni sekä häpesin sitä. Kuitenkaan en oikeasti yrittänyt tehdä asialle mitään.
Kahden ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen kavereiden kanssa yhdessä päätettiin alkaa käydä koulun edullisissa jumpissa. Muistan vieläkin tunteen ensimmäisen pumppitunnin jälkeen... Tunnilla käytin kaikkein pienimpiä painoja, en pysynyt ollenkaan rytmissä ja olin ihan uskomattoman poikki. Kun lähdin pukuhuoneesta en meinannut päästä portaita ylös, kun reidet olivat niin hapoilla. Lihaskipua kesti yli viikon :D. Nyt naurattaa, mutta silloin oikeasti tajusin miten huonoon kuntoon olin itseni päästänyt ja tämä tajuamisen hetki itketti. Se tuli aikamoisena shokkina, sillä jotenkin olin olettanut, että pystyisin lähes samoihin suorituksiin kuin aktiiviurheiluaikoinani.
Tuosta eteenpäin kävin epäsäännöllisen säännöllisesti jumpissa 1-2 viikon välein ja taisin jossain välissä saliakin kokeilla. Lisäksi aloittelin lenkkeilyä, mutta se tyssäsi aika lyhyeen kun kevyimmätkin juoksuohjelmat, joissa juostaan aluksi vain minuutti tai pari kerrallaan, olivat minulle liian rankkoja.
Varsinainen muutos tuli reilun puolen vuoden päästä tuosta hapottavasta pumppikokemuksesta. Jälleen äidin innostamana (kiitos äiti ;) ) aloin tutkia mahdollisuuksia harrastaa omaa lajiani kotikaupungissani. Tätä kautta löysin tosi mukavan harrasteryhmän, jossa olen ollut mukana siitä asti. Treenejä on ollut vuodesta riippuen 1-2 kertaa viikossa. Tämän myötä liikunta alkoi olla taas kivaa ja kuin huomaamatta aloin kokeilla erilaisia lajeja yhdessä kavereiden kanssa. Kokeilin mm. tankotanssia, hiphopia, showtanssia, ultimatea, lentopalloa ja rantalentopalloa tästä seuranneiden vuosien aikana. Painokin putosi 60-luvulle pysyen kuitenkin lievän ylipainon puolella.
Nelisen vuotta sitten alkoi varsinainen "laihdutuskausi" eli laihdutin aina välillä ja sitten unohdin asian ja paino nousi takaisin... Ensin pudottelin kaverin kanssa Go fat go -dieetillä painon aina 63kg asti. Kesäisin innostuin lenkkeilystä ja useana peräkkäisenä kesänä tiputinkin n. 5kg joka sitten tuli takaisin vuoden aikana. Keskimäärin paino viimeisten vuosien aikana on ollu 68-69kg tienoilla. Viimeisin yritys oli viime keväänä, jolloin treenasin puolimaratonille, kävin säännöllisesti salilla ja pelailin biitsiä. Puolimaraton jäi lopulta juoksematta, mutta pääsin 67kg kohtuullisen timmiin kuntoon. Ahkeran saleilun seurauksena sain painonpudotuksesta paljon positiivista kommenttia kavereilta. Olin kyllä edelleen pyöreähkö, mutta ero ulkomuodossa oli selkeä vaikka ero kiloissa ei ollutkaan kovin kummoinen (70,7kg->67,0kg). Olin myös hyvin lähellä normaalipainon rajaa.
Viime syksy kuluikin vaihdossa ja kiloja takaisin keräillessä... Syksylläkin tuli kuitenkin harrastettua liikuntaa, joten ihan rapakunnossa en luultavasti nyt ole. Pohjakuntoakin on tullut hankittua takaisin jo useamman vuoden ajan. Alkuvuosi on ollut vähäliikuntainen reissailun, flunssailun ja epäsäännöllisen elämän vuoksi (mm. ei ollut omaa kämppää eikä enempää kuin laukullinen vaatteita, ennen kun nyt viikonloppuna pääsin muuttamaan omaan asuntoon). Selityksiä aina löytyy... Nyt olisi kuitenkin tarkoitus ottaa liikunta taas mukaan kuvioihin!
Täytyy kyllä tähän väliin todeta, että onneksi ONNEKSI jaksoin harrastaa vaihdossakin liikuntaa! Treenasin lähes viikoittain kolmesti viikossa, välillä oli viikon taukoja ja ihan joulukuun viimeisillä viikoilla taisin käydä vain pari kertaa lenkillä. En halua edes ajatella missä kunnossa ja painossa nyt olisin ilman tätä pientä panostusta terveellisiin elämäntapoihin.
Koitan keräillä arkistoista kuvia vuosien varrelta, jos ne paljastaisivat eri elämäntilanteiden ja painojen lookit ja tarjoaisivat vähän verrokkia nykytilanteeseen.
Kiva jos joku jaksoi lukea loppuun asti, tuli kirjoitettua oikea romaani!
