Täällä taas!

Kaikki varmaan arvaavat mitä tapahtuu kun postauksia ei kuulu puoleen vuoteen? Kyllä vain, "muu elämä" vei mennessään ja kiloja hiipi takaisin. Joulukuussa jo yrittelin pientä ryhtiliikettä, mutta aika vaatimattomin tuloksin. En juurikaan jaksanut panostaa asiaan vaan kyseessä oli ennemminkin "pitäis varmaan jotain tehdä" -tyylinen negatiivissävytteinen pakkopulla.

Syömiset ovat syksyn aikana olleet epäsäännölliset ja kurkusta on uponnut alas mitä milloinkin, välillä terveellisempää ja välillä epäterveellisempää. Liikunta sen sijaan ei ole missään vaiheessa jäänyt kokonaan, vaan vähintään 1-2 kertaa viikossa olen jotain treenaillut.

Joulunaikaan vanhempien luona mietimme veljeni kanssa vähän elämää ja maailmaa, normit syvällisyyskeskustelut siis ;) Katsottiin myös yksi hyvä motivaatiovideo, jonka sanoma jäi muhimaan mieleeni. Jos haluaa saavuttaa jotain, pitää tästä tavoitteesta tehdä "must"-asia "should"-asian sijaan. Vrt. "minun pitäisi harrastaa liikuntaa" --> "minä harrastan liikuntaa". Eli tavoitteesta pitää tehdä niin vahva, että sitä ei itse enää kyseenalaista vaan se on vain osa itseä. Sitten ei tarvitse enää käyttää energiaa siihen, että pohdiskelee menisikö vaikka salille vai ei, vaan se on normaali ja jopa välttämätön osa elämää. Lisäksi videossa puhuttiin siitä, miten tärkeitä rutiinit ovat kun haluaa saavuttaa tavoitteensa. Joka päivä pitää tehdä pieniä tekoja, jotka vievät hiljalleen kohti tavoitetta. Tavallaan nämä asiat jo tiesikin syvällä sisimmässään, mutta silti tämä aiheutti "ahaa, tottakai!" -tyylisen elämyksen. Tämähän käy järkeen :)

Samalla tajusin, että liikunta on kyllä itselleni ihan välttämättömyys jos haluan voida hyvin. Aina jos en ole tehnyt mitään useampaan päivään, alkaa sisäinen levottomuus ja ahdistus sekä epämääräinen tunkkainen olo nostaa päätään. Niinpä olen nyt joulun jälkeen priorisoinut liikunnan siten, että joka päivän olettamus on se, että jotain tehdään. Lepopäivät (joita toki tarvitaan!) ovat poikkeuksia, eli niitä on vähemmän kuin liikuntapäiviä. Jääkaapin ovesta löytyy nyt lista, jossa lukee mitä milloinkin tehdään. Päiviä saa toki vaihtaa päikseen; jos tulee aikatauluongelmaa esim. salin aukioloaikojen kanssa, niin voi sen sijaan mennä lenkille. Ideana on lähinnä, että aina on jotain tekemistä, eikä ohjelman orjallinen noudattaminen. Näin tarvitsee vain muistaa, että tänäänkin aion liikkua, mutta ei tarvitse sen kummemmin miettiä mitä tekee, koska se on jo suunniteltu valmiiksi.

Ruokailut ovatkin sitten olleet itselleni aina se vaikeampi osa terveellistä elämäntapaa. Tosin nyt viime päivinä olen miettinyt mikä siinä niin vaikeaa on ollut :D. Ehkä olen yrittänyt ja vaatinut itseltäni liikaa? Nyt joulun jälkeen olen panostanut säännölliseen syömiseen, kohtuullisiin annoskokoihin ja kasvisten syöntiin. Tämä alkaakin sujua ja olo on fyysisesti ollut tosi hyvä ja energinen. Tähän vaikuttaa kyllä varmasti myös lisääntynyt liikunnan määrä. En ole siis ollut mikään ruokapoliisi (kuten aiemmin, tuntuu että olen aina koittanut hypätä suoraan epäterveellisestä megaterveelliseen), vaan olen syönyt ihan normaalia kotiruokaa blokkaamatta mm. juustoja ja kastikkeita kokonaan ja kahvimaitonakin on kevytmaito rasvattoman sijaan (hui xD). Jonkun mielestä tässä ei ehkä ole mitään ihmeellistä, mutta itselläni on ollut taipumusta ääripäihin menemiseen ja aiemmin olisin varmaan ajatellut kevytmaidon kahvissa ja juuston leivän päällä pilaavan kaiken :D. Joten ainakin henkisesti tämä on askel terveempään suuntaan.

Tällä viikolla olen alkanut panostaa kasvisten määrään entisestään, joka aterialla jotain ja yhteensä vähintään se puolisen kiloa. Tämä aika helposti täyttyykin, kun vain huolehtii siitä että joka aterialla oikeasti on kasviksia. Lisäksi olen alkanut huolehtia siitä, että proteiinia tulee niin ikään joka aterialla ja ehkä pääaterioilla vähän reilummin kuin muilla. Näillä siis mennään nyt toistaiseksi ilman tarkempia laskemisia. Lisäksi herkut ja alkoholi eivät kuulu ruokavalioon tällä hetkellä, mutta mitään tiukkoja aikoja en itselleni ole asettanut. Olen ajatellut, että ne ovat nyt enemmänkin poikkeuksina mukana, eli jos tulee sellainen tilanne että haluaa jotain syödä tai juoda, voi tämän miettiä siinä vaiheessa järjellä erikseen.