Paino ja tunnustuksia

Vaaka näytti maanantaina 69,3kg eli -400g edelliseen punnitukseen nähden. Alaspäin on siis tultu ja tämä pienikin muutos tuntuu kevyempänä olona. Osansa on tietysti turvotuksen vähenemisellä ja osittain varmaan myös pään sisällä - sitä haluaa olla kevyempi joten tuntee itsensä kevyemmäksi :D Oli syy mikä oli, nautin tästä olosta.

Sitten kootut harkitut ja hiukan vähemmän harkitut lipsahdukset ruokavaliossa..

Harkittua oli viime viikon lauantaina syöty pala äidin leipomaa piirakkaa ja lasi valkoviiniä, kun näin pitkästä aikaa sukulaisia. Tämä oli aika pieni, mutta hyvin nautinnollinen lisä normisyömisiin. Ei siis kaduta! Muuten pysyttelin erossa jätskeistä, pullista sun muista jälkiruokaherkuista. Toinen harkittu herkku oli torstaina syöty pala kaverin leipomaa pannukakkua hillon kanssa. Tämäkään ei harmita, vaan tuli nautiskeltua ajan kanssa maistellen hyvässä seurassa.

Eilen olikin sitten se "vahinko"lipsahdusrepsahdus. Vahinko lainaushipsuissa, koska ainahan se mitä suuhunsa laittaa on kuitenkin tietoinen valinta. Eilen siis iski yllättäen bilefiilis päälle ja siinä sitä tulikin sitten mentyä. Eli siideriä ja olutta tuli nautittua turhan runsaasti. Ja seurannaisilmiönä tänään söin nachoja ja join jälkkäriksi suklaakahvia kermavaahdolla.

Mikähän näihin sitten oli syynä? Jaa-a :D Perjantaina takana oli yhteensä 11h koulua ja töitä putkeen, voi olla että tähän liittyvä väsymys sekä pistäytyminen perinteisissä bileissä (ts. vuosittain kokoonnutaan samalla porukalla alkuvuodesta ja aina on tullut nautittua alkoholia) yhdessä laukaisivat tilanteen vaikka alunperin suunnitelma oli, etten olisi juonut mitään. Tämän olisi tietysti voinut sanoa kavereille ääneenkin, niin olisin ehkä pitäytynytkin suunnitelmassa? Pitänee jatkossa sanoa useammin ääneen niin ehkä omassakin mielessä päätös vahvistuu :) Tämän päivän herkuttelut menevät dagen efterin piikkiin, ei yksinkertaisesti mikään muu uponnut kuin sipsit.

Täytyy myöntää että vähän kyllä harmittaa. Etenkin siksi, että ensi viikonloppuna oli tarkoitus lähteä viihteelle ihan suunnitellusti ja kaksi settiä peräkkäisinä viikonloppuina tuntuu aika paljolta. Pitää miettiä asiaa vielä uudestaan. Ehkä liikenteeseen, mutta selkeillä rajoilla ja kohtuus mielessä?

Tällä viikolla ruokailut ei muutenkaan menneet ihan putkeen. Koko viikon oli aika tiukat aikataulut ja kiire, enkä suunnitellut syömisiä tarpeeksi hyvin etukäteen (pari kertaa jäi siis eväät ottamatta mukaan). Seurauksena muutaman kerran turhan pitkiä ruokailuvälejä. Proteiinin saantiin pitäisi edelleen kiinnittää enemmän huomiota, se jäi taas turhan vähäiseksi. Sen sijaan kasviksissa pääsin melkein joka päivä ainakin puoleen kiloon ja suurimpana osana tästä ylikin. Vain yhtenä päivänä jäi rajan alle.

Noniin, ruokasynnit siis tunnustettu! Haluan ihan tarkoituksella jakaa näitä aika tarkastikin täällä kahdesta syystä. Ensimmäinen on se, että myönnän kirjoittaessani samalla itselleni harkitut ja vähemmän harkitut päätökset lipsua herkuttomuudesta ja otan siitä vastuun. Toinen on se, että näistä on nyt ja myöhemmin hyvä analysoida sitä, millaisissa tilanteissa vahinkolipsumisia tulee ja näin asiaan voi kiinnittää enemmän huomiota jatkossa.

Tästä taas eteenpäin entistä kovemmalla yrityksellä ja lujemmalla tahdolla!

Liikunnat viikko 2

Käytän liikuntojen ylöskirjaamiseen Heiaheiaata. Tykkään kaikenlaisista tilastoista ja asioiden listaamisesta sekä merkitsemisestä muistiin, ja Heiaheian kautta pääsen kivasti sekä kirjaamaan omat liikuntani ja fiilikseni ylös että katselemaan ja pohdiskelemaan tilastoja. Välillä en itsekään tajua miten saan niin uskomattomat kiksit erilaisista listoista :D Tykkään myös siitä, että Heiaheiassa on mahdollista asettaa itselleen tavoite joko tuntimäärinä tai treenikertojen määrinä. Nyt aluksi laitoin tavoitteeksi 5h liikuntaa viikossa ja sehän tulikin mukavasti täyteen :)

Ma: Juoksumatolla 32min (3,8km)

Ti: -

Ke: Treenit 1h

To: Kuntotanssi 1h, lenkkeily 36min (4,2km)

Pe: -

La: Sali (jalkapäivä) 1h

Su: Lenkkeily 1h5min (7,6km)

Yhteensä 5h13min

Normaalisti en yhtään pidä juoksumatolla juoksemisesta/kävelystä, mutta maanantaina oli "pakko", kun ulkona oli reilut 20 astetta pakkasta. Ei oikein juokseminen siellä innostanut kun pelkkä ulos kurkistaminenkin jäädytti nenän :D. Muuten pidän kyllä pakkasesta ja tänäänkin lenkkeily onnistui hyvin vaikka mittari näytti -12 astetta. 

Olo on ollut viime viikot selvästi parempi ja mieli iloisempi, kun liikuntaa on tullut harrastettua säännöllisesti. Tähän mennessä omalla kohdallani liikkumisen "rutiiniksi tekeminen" eli jokapäiväinen oletus siitä että jotain tehdään onkin toiminut tosi mukavasti. Ei ole turhaan tarvinnut arpoa tekisikö sitä jotain vai ei, kun tekee vaan. Lepopäivät olen niin ikään merkinnyt jääkaapin oven listaan, niin ei ole tarvinnut miettiä niitäkään sen kummemmin. Eli summa summarum, hyvin sujuu!

Huomenna pitäisi tarkistaa tilanne vaa'alla. Kieltämättä vähän jännittää kun olen mennyt mutulla syömisten suhteen (aiemmin olen laskenut kaloreita laihduttaessa). Jos olisi edes vähän vähemmän kuin viime viikolla olisin niiiin onnellinen! Olo ainakin tuntuu kevyemmältä :)

Vuosi 2015 here I come!

Tänä vuonna on ollut paljon puhetta siitä, että ei kannattaisi tehdä uuden vuoden lupauksia vaan ennemminkin päätöksiä. Itse päätin pitkän pohdiskelun jälkeen ottaa vuodelle vain yhden teeman ja se on "omia juttuja etsimässä". Aion siis tänä vuonna selvitellä omia arvojani ja sitä kuka oikeasti olen ja millaisia juttuja haluan ja tykkään tehdä. Minulla on ollut taipumusta olla miettimättä sen kummemmin ja ajelehtia vain elämän mukana tekemättä erityisemmin aktiivisia päätöksiä. Nyt haluan tähän muutoksen, sillä en koe olevani tyytyväinen elämääni tällä hetkellä.

Täällä blogin puolella aion keskittyä lähinnä liikunta- ja laihdutuspuolen teemoihin, eli en luultavasti tule avaamaan muun elämän pohdiskeluja täällä hirveästi. Aiemmin kirjoitinkin jo siitä, miten olen tajunnut liikunnan olevan omalle hyvinvoinnilleni välttämättömyys. Tämä tajuaminen on osa (ja ehkä helpoin osa) itseeni tutustumista. Koitin aloittaa helpoista ja konkreettisista asioita, ovathan nekin hyvin tärkeitä. Toinen asia on, että tunnen itseni urheilulliseksi ja terveeksi ihmiseksi sisimmässäni ja haluan näyttää tältä myös ulospäin.

Ennen joulua astuin pitkästä aikaa puntarille ja se näytti 69,9kg. Heihei siis normaalipainoille, tosin tämän arvasinkin jo etukäteen. Yli 70kg ei sentään menty, hyvä niin. Nyt joulun jälkeen paino on 69,7kg ja tästä aion lähteä taas alaspäin. Lopullisena tavoitteena on urheilullisen ja terveen näköinen vartalo, joten tarkkaa tavoitekilomäärää on vaikea tai jopa mahdoton sanoa. Henkisesti itelleni kuitenkin on helpompi, että tavoite on konkreettisesti asetettu. Siksi olenkin nyt asettanut 62kg tavoitepainoksi, mutta kuten sanottu, merkitsee ulkomuoto painoa enemmän ja kun tuohon päästään pitää asiaa miettiä uudestaan. Tuolloin painoindeksi olisi 23,3 eli en usko että tavoite on liian alhainen. Nyt aluksi tavoittelen tietysti normaalipainoa jo terveydellisistäkin syistä.

Nyt siis vaan niitä rutiineita vahvistamaan :) <3

Täällä taas!

Kaikki varmaan arvaavat mitä tapahtuu kun postauksia ei kuulu puoleen vuoteen? Kyllä vain, "muu elämä" vei mennessään ja kiloja hiipi takaisin. Joulukuussa jo yrittelin pientä ryhtiliikettä, mutta aika vaatimattomin tuloksin. En juurikaan jaksanut panostaa asiaan vaan kyseessä oli ennemminkin "pitäis varmaan jotain tehdä" -tyylinen negatiivissävytteinen pakkopulla.

Syömiset ovat syksyn aikana olleet epäsäännölliset ja kurkusta on uponnut alas mitä milloinkin, välillä terveellisempää ja välillä epäterveellisempää. Liikunta sen sijaan ei ole missään vaiheessa jäänyt kokonaan, vaan vähintään 1-2 kertaa viikossa olen jotain treenaillut.

Joulunaikaan vanhempien luona mietimme veljeni kanssa vähän elämää ja maailmaa, normit syvällisyyskeskustelut siis ;) Katsottiin myös yksi hyvä motivaatiovideo, jonka sanoma jäi muhimaan mieleeni. Jos haluaa saavuttaa jotain, pitää tästä tavoitteesta tehdä "must"-asia "should"-asian sijaan. Vrt. "minun pitäisi harrastaa liikuntaa" --> "minä harrastan liikuntaa". Eli tavoitteesta pitää tehdä niin vahva, että sitä ei itse enää kyseenalaista vaan se on vain osa itseä. Sitten ei tarvitse enää käyttää energiaa siihen, että pohdiskelee menisikö vaikka salille vai ei, vaan se on normaali ja jopa välttämätön osa elämää. Lisäksi videossa puhuttiin siitä, miten tärkeitä rutiinit ovat kun haluaa saavuttaa tavoitteensa. Joka päivä pitää tehdä pieniä tekoja, jotka vievät hiljalleen kohti tavoitetta. Tavallaan nämä asiat jo tiesikin syvällä sisimmässään, mutta silti tämä aiheutti "ahaa, tottakai!" -tyylisen elämyksen. Tämähän käy järkeen :)

Samalla tajusin, että liikunta on kyllä itselleni ihan välttämättömyys jos haluan voida hyvin. Aina jos en ole tehnyt mitään useampaan päivään, alkaa sisäinen levottomuus ja ahdistus sekä epämääräinen tunkkainen olo nostaa päätään. Niinpä olen nyt joulun jälkeen priorisoinut liikunnan siten, että joka päivän olettamus on se, että jotain tehdään. Lepopäivät (joita toki tarvitaan!) ovat poikkeuksia, eli niitä on vähemmän kuin liikuntapäiviä. Jääkaapin ovesta löytyy nyt lista, jossa lukee mitä milloinkin tehdään. Päiviä saa toki vaihtaa päikseen; jos tulee aikatauluongelmaa esim. salin aukioloaikojen kanssa, niin voi sen sijaan mennä lenkille. Ideana on lähinnä, että aina on jotain tekemistä, eikä ohjelman orjallinen noudattaminen. Näin tarvitsee vain muistaa, että tänäänkin aion liikkua, mutta ei tarvitse sen kummemmin miettiä mitä tekee, koska se on jo suunniteltu valmiiksi.

Ruokailut ovatkin sitten olleet itselleni aina se vaikeampi osa terveellistä elämäntapaa. Tosin nyt viime päivinä olen miettinyt mikä siinä niin vaikeaa on ollut :D. Ehkä olen yrittänyt ja vaatinut itseltäni liikaa? Nyt joulun jälkeen olen panostanut säännölliseen syömiseen, kohtuullisiin annoskokoihin ja kasvisten syöntiin. Tämä alkaakin sujua ja olo on fyysisesti ollut tosi hyvä ja energinen. Tähän vaikuttaa kyllä varmasti myös lisääntynyt liikunnan määrä. En ole siis ollut mikään ruokapoliisi (kuten aiemmin, tuntuu että olen aina koittanut hypätä suoraan epäterveellisestä megaterveelliseen), vaan olen syönyt ihan normaalia kotiruokaa blokkaamatta mm. juustoja ja kastikkeita kokonaan ja kahvimaitonakin on kevytmaito rasvattoman sijaan (hui xD). Jonkun mielestä tässä ei ehkä ole mitään ihmeellistä, mutta itselläni on ollut taipumusta ääripäihin menemiseen ja aiemmin olisin varmaan ajatellut kevytmaidon kahvissa ja juuston leivän päällä pilaavan kaiken :D. Joten ainakin henkisesti tämä on askel terveempään suuntaan.

Tällä viikolla olen alkanut panostaa kasvisten määrään entisestään, joka aterialla jotain ja yhteensä vähintään se puolisen kiloa. Tämä aika helposti täyttyykin, kun vain huolehtii siitä että joka aterialla oikeasti on kasviksia. Lisäksi olen alkanut huolehtia siitä, että proteiinia tulee niin ikään joka aterialla ja ehkä pääaterioilla vähän reilummin kuin muilla. Näillä siis mennään nyt toistaiseksi ilman tarkempia laskemisia. Lisäksi herkut ja alkoholi eivät kuulu ruokavalioon tällä hetkellä, mutta mitään tiukkoja aikoja en itselleni ole asettanut. Olen ajatellut, että ne ovat nyt enemmänkin poikkeuksina mukana, eli jos tulee sellainen tilanne että haluaa jotain syödä tai juoda, voi tämän miettiä siinä vaiheessa järjellä erikseen.