Starting to love my body

Olen viettänyt viikonloppua kotikotona ja jutellut paljon salitreenaamisesta ja tavoitteista (niin liikunnallisista kuin laihdutuksellisistakin) oman pikkuveljen kanssa. Tänä aamuna sitten päästiin yhdessä salille asti. Veli on siis harrastanut saleilua aika tosissaan jo useamman vuoden ja sainkin siltä hyviä vinkkejä omaan ohjelmaan ja lisäksi varmistuksen siitä, että tekniikka mm. penkissä ja mavessa on oikea. Jee :) Lisäksi oli tositosi kiva tehdä jotain liikunnallista yhdessä itselle läheisen ihmisen kanssa.

Katselin myös itseäni peilistä ja pitkästä aikaa tuntui, että ihan kivannäköinen tyttöhän sieltä katsoo takaisin. En tuntenut itseäni mitenkään erityisen isokokoiseksi ja treenin jälkeen, kun omat lihaksetkin tiedosti paremmin, tuntui kroppa myös vahvalta ja jotenkin hallitulta. Olen myös huomannut tämän viikon aikana, että on helpompi pitää itsensä hyvässä ryhdissä kun vatsalihashaasteen vuoksi tiedostaa omat vatsalihaksensa (lue: vatsat arkoina 24/7 ;) ). Tavoitteisiin on vielä matkaa, mutta tällä hetkellä nautin matkasta.

Tänään siis rakastan ja arvostan omaa kroppaani. Se jaksaa jo juosta ainakin puoli tuntia putkeen ja nostaa kerta kerralta painavampia puntteja salilla. Lisäksi se taipuu vaikka minkälaisiin urheilulajeihin, joita keksin kokeilla. Tai oikeastaan eihän se mikään erillinen kroppa ole, vaan minä itse pystyn tuohon kaikkeen. Ja peilikuvakin miellyttää, masu ei pömpötä yhtä pahasti kuin ennen ja ryhti alkaa olla kaunis. Juuri tätä tällä muutoksella liikunnallisempaan elämään ollaan hakemassa <3.